Isännöintiyrityksistä lähtee parhaillaan virtanaan kokeneita isännöitsijöitä eläkkeelle. Peruskoulutusta alalle ei ole eikä uusia ammattilaisia ole missään otettavaksi.
Harvoilla yrityksillä on taloudellisia rahkeita palkata nuoria tai alanvaihtajia “kasvamaan”. Jokaisen isännöitsijän pitäisi olla heti tuottava eli valmis kantamaan vastuuta useammasta taloyhtiöstä.
Myös moni taloyhtiön hallitus painottaa isännöitsijän henkilökohtaista kokemusta isännöintiyritystä valitessaan. Käytännössä se tarkoittaa, että taloyhtiöt vierastavat nuoria isännöitsijiötä.
– Kannattaako edellyttää juuri kokemusta vaiko siitä, että haluttaisiin hyvää isännöintiä, kysyy Peik Schulman, alanvaihtaja, joka valmistuu isännöitsijäksi toukokuussa.
Yhteydenotot vievät paljon työaikaa
Schulman kiinnostui alasta seurattuaan isännöintiä omassa taloyhtiössään. Hän ihmetteli, miksi asiat eivät etene niin sujuvasti kuin asiakkaana olettaa sopisi.
Tutustuttuaan alaan Schulman oivalsi mikä mättää: isännöitsijät hukkuvat yhteydenottoihin.
– Jostain syystä ihmiset mieltävät, että taloyhtiön kontaktihenkilö on vain isännöitsijä. Silti suuri osa kysymyksistä ei edes kuulu isännöitsijälle. Asiakaspalvelu pitäisi saada paljon tehokkaammaksi, hän sanoo. Yleisimmin oikea osoite osakkaiden yhteydenotoille olisi huoltoyhtiö, joskus hallitus.
Yleisimmin oikea osoite osakkaiden yhteydenotoille olisi huoltoyhtiö, joskus hallitus.
Hänen mukaansa isännöintiyrityksissä tarvittaisiin koko organisaation läpäisevää, nykyistä huomattavasti tehokkaampaa toiminnanohjausta.
– Työn suoritus ei saa roikkua vain yhden isännöitsijän niskassa, vaan palvelun on pelattava, vaikka isännöitsijä olisi pois paikalta. Lisäksi palvelun tason täytyy aina olla tasainen läpi koko yrityksen. Niin se ei nyt ole, Schulman sanoo.
Isännöinti hoitaa laajaa palveluverkkoa
Realia Isännöinnin yksikönjohtaja Marja-Leena Sallisen mukaan suomalaisten olisi aika mieltää isännöinti niin, että isännöintipalvelun tuottaa isännöintiyritys ja sen kumppaniverkosto. Isännöitsijän sijaan taloyhtiötä palvelee moniammatillinen tiimi.
– Isännöitsijä hankkii taloyhtiölle palvelutuottajat sen mukaan, mitä taloyhtiön strategiassa on määritelty. Isännöitsijän työtä on myös valvoa palvelua, Sallinen sanoo.
Asunto-osakeyhtiölain uudistuksen yhteydessä vuonna 2010 valmistauduttiin siihen, että taloyhtiön kaupparekisteriin merkitty isännöitsijä voisi olla myös yritys, eikä vain henkilö kuten nykyään. Isännöintiliiton Heikki Kaurasen mukaan asetustekstikin on tiettävästi jo kirjoitettu, mutta asiasta päättäminen on viivästynyt, koska kaupparekisterin tietojärjestelmään on tarvittu muutoksia.
– Viimeisten tietojen mukaan kaupparekisterin tietojärjestelmän pitäisi olla kesään mennessä siinä kunnossa, että asetus voisi tulla syksyllä voimaan, Kauranen sanoo.
Automaatio lisääntyy
Kun työtä järjestellään uusiksi, se tarkoittaa todennäköisesti myös automaation lisääntymistä.
Peik Schulman kaipaa alalle integroitua it-järjestelmää sekä itsepalveluportaalia, jossa palvelupyynnön lähettänyt saa heti kuittauksen ja palvelunumeron, jonka kanssa asian etenemistä voi seurata reaaliajassa.
– Itsepalvelu lisääntyy alalla väistämättä, hän sanoo.
