Isännöitsijä Jukka Naapanki Pirkan Isännöintikeskus Oy:stä on löytänyt asunnosta kuolleen ihmisen useamman kerran.
Esimerkiksi muutama vuosi sitten iäkkään asukkaan aikuinen poika otti yhteyttä, kun isä ei vastannut pojan soittoihin. Kun Naapanki meni asuntoon yleisavaimilla, isä makasi lattialla kuolleena.
Toisella kerralla erään kerrostalon verkostosta katosi vettä.
– Jossain oli ilmeisesti vuoto. Tiputimme jokaisesta postiluukusta lapun, jossa kerroimme, minä päivänä tarkistamme asunnon vesijohdot. Yhdessä asunnossa ovea ei avattu sovittuun aikaan. Kun menimme sisään, turvaketju oli paikallaan, Naapanki sanoo.
Vainaja oli ollut asunnossa jo jonkin aikaa. Naapanki soitti poliisin, joka huolehti ruumiin poisviennistä.
– Asunnossa oli melkoinen löyhkä. Kun ovi aukaistiin, haju levisi heti myös porraskäytävään. Kesti aikansa tuulettaa se pois.
Naapanki valvoi asunnon siivousta taloyhtiön puolesta. Tapahtumat eivät onneksi jääneet Naapangin päähän eivätkä tulleet uniin.
– Molemmissa tapauksissa kuolema oli luonnollinen. Henkirikosta en ole koskaan todistanut.
Omistaja vastaa siivouksesta
Komisario Teemu Kruskopf Helsingin poliisista kertoo, että kuollut löytyy asunnosta useimmiten omaisten kaivatessa perheenjäsentään. Myös talon asukkaat saattavat ihmetellä isännöitsijälle, kun naapuria ei näy tai kummastella pahaa hajua käytävässä.
Joskus asiaan havahdutaan, kun postiluukku on täynnä postia. Myös huoltomiestä voi kohdata yllätys, kun hän menee esimerkiksi säätämään pattereita.
Määräysten mukaan isännöitsijä soittaa kuolleesta asukkaasta hätäkeskukseen, jolloin paikalle tulee poliisi. Poliisi ilmoittaa asiasta omaisille ja tarvittaessa asunnon omistajalle.
Kun ruumis on viety pois, asunnosta huolehtiminen jää asunnon omistajalle tai perikunnalle.
Usein pelkkä siivous ei riitä, vaan asunnossa on tehtävä myös remontti. Pintojen korjauksen maksaa asunnon omistaja, koska pinnat kuuluvat osakkaan kunnossapitovastuulle.
Jos asukas on ollut kuolleena pitkään, joudutaan yleensä purkamaan myös rakenteita, jotta kalmanhaju saadaan asunnosta pois. Tällöin kustannuksista vastaa taloyhtiö, sillä rakenteiden kunnossapito kuuluu taloyhtiölle. Isännöitsijä toimii yhteyshenkilönä omaisten ja taloyhtiön välillä.
Sisään poliisin kanssa
Poliisi selvittää noin 11 500 kuolemansyytapausta vuosittain. Näistä kuolemista kahdeksankymmentä prosenttia tapahtuu asunnoissa.
Kuolemansyy selvitetään, jos syynä ei ole selvästi ollut sairaus. Mikäli poliisi epäilee henkirikosta, asunto eristetään ja poliisi vaihtaa lukot.
Joskus omaisten on haettava eristetystä asunnosta vainajan tavaroita, esimerkiksi tärkeitä papereita. Tällöin on käännyttävä poliisin puoleen, sillä asuntoon ei saa mennä ilman virkavallan läsnäoloa.
Asunto voi olla eristyksessä poliisin luvalla enintään neljä kuukautta.
– Käytännössä aika on yleensä huomattavasti lyhyempi, Kruskopf sanoo.
Viisas vaikenee
Jos asunnossa on tapahtunut henkirikos tai vainaja on ollut paikalla pitkään, vastassa oleva näky voi olla mitä kamalin.
– Viisas isännöitsijä ja hallitus eivät raportoi talon asukkaille yksityiskohtia, Kruskopf muistuttaa.
Hänen mukaansa voi olla kuitenkin hyvä, että isännöitsijä lähettää tiedotteen, jossa kerrotaan, miksi kyseinen asunto on eristetty ja mitä se tarkoittaa taloyhtiön osakkaiden ja asukkaiden kannalta.
– Tiedostusvastuu tutkinnan etenemisestä on kuitenkin poliisilla.
Korvaako vakuutus kalmavahinkoja?
- Jos taloyhtiöllä on laaja, all-risk-tyyppinen kiinteistövakuutus, se korvaa kalmavahingot. All-riskin ideana on korvata kaikki äkilliset ja ennalta-arvaamattomat vahingot, ellei niitä ole erikseen rajattu pois.
- Normaalit, ilmiöpohjaisiksi vakuutuksiksi kutsutut kiinteistövakuutukset eivät korvaa kuolemasta johtuvia kustannuksia.
- Kotivakuutuksissa on vaihtelua. Pääosin käytäntö on sama kuin kiinteistövakuutuksissa, laaja kotivakuutus voi korvata irtaimistovahingot. Hajunpoiston osalta tilanne on epäselvempi, edes allrisk ei aina sitä korvaa.
