Internet of Things, IoT, esineiden internet, teollinen internet, digitalisaatio. Kaikki tarkoittavat liki samaa, eli talotekniikan, kotien, kodinkoneiden ja muidenkin esineiden yhdistämistä internetiin, ja tästä muodostuvaa verkkoa. Jo lähivuosina IoT tuo asukkaille ja taloyhtiöille uusia palveluita, asumismukavuuden nousua, sujuvuutta kiinteistönhoitoon sekä kustannussäästöjä. Etenkin, jos rakennusyhtiöt uskaltavat tarttua haasteeseen ja rakentaa Suomeen älytaloja.
Automaatio nostaa asumismukavuutta
Nykyiset kotimme ovat ”tyhmiä”. Ne eivät juuri osaa mukautua toiveisiimme ja tarpeisiimme. Jos asukas palelee, hän kääntää itse patteritermostaattia enemmän auki. Jos se ei auta, hän soittaa isännöitsijälle ja kertoo, että on kylmä. Anturina ja säätölaitteena toimii ihminen.
Digitaalisessa maailmassa asiat ovat toisin. Asuntoihin asennetut sähköiset anturit mittaavat lämpötiloja ja haluttaessa monia muitakin asioita. Tämä tietovirta, data, siirtyy reaaliajassa halutuille tahoille, kuten huoltoyhtiölle, joka puolestaan toimii saamansa tiedon mukaan – vaikkapa tasaa talon eri huoneistojen lämpötiloja. Asumismukavuus nousee, mutta asukasta ei vaivata. Tavallaan rakennus saa aivot, ja taloista, kodeista ja kodinkoneista muodostuu vuorovaikutteinen ekosysteemi.
– Ihan aitoja älykoteja meillä ei tosin vielä ole, huomauttaa YIT:n tietohallintojohtaja Vesa Pirinen.
Toistaiseksi ”äly” on sitä, että asunnon valaistusta, lämpötilaa tai vaikkapa äänentoistoa voi säätää matkapuhelimella.
Älykkäitä kodeista tulee vasta, kun koti pystyy asukkaan puolesta automaattisesti päättelemään, milloin nostaa lämpötilaa tai kytkeä päälle tietynlainen valaistus. Kaupallisia ratkaisuja puuttuu. Niiden syntyminen vie vielä muutamia vuosia, Pirinen arvioi.
Yksityisyys suojattava
Lainsäädäntö laahaa kehityksen perässä esineiden internetin osalta. Tärkeimpiä toistaiseksi ratkaisemattomia asioita ovat, kuka omistaa ihmisten tekemisistä, käyttäymisestä ja elämisestä kertyvät tiedot. Ovatko ne ihmisen itsensä omaisuutta, vai teleoperaattorin, sovelluskehittäjän, mainostajan?
Jo nyt älypuhelimet sovelluksineen keräävät meistä paljon tietoa. Esineiden internetin myötä kerääjien ja datan määrä kasvaa räjähdysmäisesti.
YIT:n tietohallintojohtaja Vesa Pirinen sanoo, että kaikesta huolimatta emme ole tuuliajolla. Esimerkiksi parhaillaan uudistettavan EU:n henkilötietolain perusperiaatteena säilyy avoimuus. Tiedon keräämiselle pitää olla selkeä perustelu ja tiedon käyttökohteiden pitää olla dokumentoituja.
Lisäksi jos joku haluaa tietää, mihin itseä koskevia tietoja käytetään, kerääjän on kyettävä se kertomaan. Niin ikään tiedot on voitavat poistaa vaadittaessa, tai ainakin niitä on voitava muokata niin, ettei tietoja voi enää yhdistää tiettyyn henkilöön.
Pirisen mielestä avoimuuden periaatteet korostuvat entisestään, kun älykodit yleistyvät.
– Siinä ollaan vielä lähempänä ihmisten privaattielämää. Pitää olla hyvin korkea tietosuoja, on hyvin tarkkaan mietittävä mitä tietoja kerätään ja on syytä hyvin avoimesti kertoa kaikki, Pirinen sanoo ja visioi rekisteriä, johon kirjautuisivat tahot, jotka keräävät tietoa. Tällaista ei ole ainakaan vielä tekeillä.
