Kukapa ei haluaisi päättää asioitaan ja asua kodissaan viimeiseen asti. Älytekniikka auttaa, ja siksi ikääntyneiden kannattaa kiinnostua älylaitteista ja esineiden internetistä.
Projektipäällikkö Heini Röyskö selvitti ikääntyneiden ja digitalisaation suhdetta viime vuonna julkaistussa ”Kohden vuotta 2020 – näkökulmia digitalisaation vaikutuksista ikääntyvien arkeen” -raportissa. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:lle laadittu verkkojulkaisu toteutettiin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran rahoituksella.
Oiva esimerkki avustavasta tekniikasta on digitaalinen ovisilmä.
Oiva esimerkki avustavasta tekniikasta on digitaalinen ovisilmä. Perinteisen ovisilmän tilalle ruuvattava laite esittää ovikellon soittajan kuvan näyttöruudulla. Siitä on heikkonäköisenkin helppo todeta, kuka oven takana on. Turvallisuus kasvaa, koska vierailija ei huomaa ovisilmän käytöstä ollaanko asunnossa kotona vai ei. Lisäksi vierailijan kuva tallentuu laitteen muistiin, jos vaikkapa poliisi sattuisi kaipaamaan kulkijaa myöhemmin.
Turvasovellus voi pelastaa
Senioreiden turvallisuuteen liittyvien digipalvelujen tarjonta kasvaa nopeasti. Tuttu turvapuhelin on yhä hyvä väline, mutta vielä parempi on arkirutiinien poikkeamasta automaattisesti hälyttävä digilaite. Voihan olla, että asukas saa kohtauksen, eikä itse pysty hälyttämään apua turvapuhelimellaan.
Senioreiden turvallisuuteen liittyvien digipalvelujen tarjonta kasvaa nopeasti.
Digiäly seuraa asukkaan arkitoimia esimerkiksi liiketunnistimien avulla. Se oppii heräämisajat ja rutiinit. Jos nämä poikkeavat huomattavasti tavallisesta, laite hälyttää apua ennalta sovitulla tavalla.
Muistisairasta digiäly voi neuvoa puheen avulla: Nyt on aika ottaa lääke, nyt on ilta, keität kahvit tällä tapaa.
Satelliittipaikannukseen perustuvat laitteet kykenevät toimimaan henkilökohtaisena navigaattorina: Jos muistisairas eksyy ulkoillessaan, laite opastaa puheella takaisin kotiin. Tai hälyttää apua, jos niin on palveluntuottajan kanssa sovittu.
Pikkuhiljaa yleistyvät älyvaatteet on mahdollista valjastaa seuraamaan ikääntyneen henkilökohtaista hyvinvointia. Vaatteiden keräämää terveystietoa hyödynnetään kotipalvelussa. Asunnon lattiamateriaalin alle asennettava sensorimatto taas pystyy tunnistamaan kaatuneen ja hälyttämään apua. Moderneimmat matot ovat niin älykkäitä, että ne ryhtyvät samalla mittaamaan kaatuneen pulssia. Tieto voi olla arvokas apuun kiirehtiville.
Älykäs valaistuskin tuo turvaa.
Älykäs valaistuskin tuo turvaa. Öisen wc-käynnin yhteydessä valot syttyvät reitille automaattisesti ja säätyvät sopivan himmeäksi, jotta häikäistyminen ei aiheuta kompurointia.
Turvallisuutta ja asumismukavuutta lisää talotekniikan äly. Kerrostalo voi esimerkiksi tunnistaa asukkaansa jo ulko-ovella ja avata oven automaattisesti. Samalla hissi laskeutuu aulaan ja avaa ovensa. Sitten hissi kuljettaa asukkaan automaattisesti oikeaan kerrokseen.
Uusia palveluja tarvitaan
Mahdollisuuksia siis jo on, mutta kuinka saada niistä tieto ikääntyneille? Tämä on ongelma, projektipäällikkö Heini Röyskö sanoo.
Mahdollisuuksia siis jo on, mutta kuinka saada niistä tieto ikääntyneille?
Toinen haaste on, että sana ”ikääntynyt” kattaa kovin laajan ikähaarukan. Satavuotias tarvitsee erilaisia palveluja kuin 65-vuotias.
Palvelujen tuottajia ja teknologian kehittäjiä Röyskö kehottaa ottamaan ikääntyneet mukaan tuotekehitykseen jo varhaisessa vaiheessa – siinä kolmas haaste.
Kuopiolaisen Seniorien atk-yhdistys Savonetti ry:n toiminnanjohtaja Tiina Brunellin mukaan digimaailma tehtäisiin ikääntyneille, ja toki samalla kaikille muillekin, helpoksi yksinkertaisilla ja selkeillä ohjelmilla sekä nykyistä vähemmillä laiteuudistuksilla. Päivitykset ovat monelle paha kompastuskivi.
