Mikä eteen moniongelmaisessa taloyhtiössä?

9.12.2015
piirros : Kanerva Karpo / BOTH Pahimmillaan taloyhtiössä moni asia on rempallaan. Ongelmia tulee, jos syntyy korjausvelkaa, rahoja kavalletaan tai yhteistyö ei suju riitelyn takia.

Mikä eteen, kun taloyhtiön asiat ovat monella tavalla rempallaan? Voi olla korjausvelkaa, vastike- tai vuokrarästejä, osakkaat riitelevät keskenään remonteista, tilinpäätökset ovat tekemättä, ulkopuolinen on kavaltanut taloyhtiön rahat. Isännöitsijälle ongelmat ovat suuri haaste.

Taloyhtiö voi ajautua heikkoon tilaan monesta syystä nykyisin. Yleensä syy on välinpitämättömyys omaisuudesta.

Kun tilanne lopulta kärjistyy sellaiseksi, että jotain on kerta kaikkiaan pakko tehdä, hallitus ja osakkaat haluavat yleensä vaihtaa isännöintiyritystä – tai hankkia sellaisen ensimmäistä kertaa.

Osakkaiden maksukyky vaikuttaa

Taloyhtiön hallituksella on suuri vastuu ja päätösvalta.

Taloyhtiön hallituksella on suuri vastuu ja päätösvalta. Sillä pitäisikin olla käytössään selvä suunnitelma siitä, miten yhteistä omaisuutta ylläpidetään. Kun tällainen tulevaisuudenstrategia mietitään yhdessä isännöitsijän kanssa, ongelmat eivät pääse kasaantumaan.

Aina tätä valtaa ei kuitenkaan käytetä viisaasti, ja osakkaiden omakin talous voi lopulta vaarantua.

Paikoin tilanne on erittäin paha. Jopa niin paha, että ammattilaisetkaan eivät pysty auttamaan.

Huittislaisen Kiinteistöympyrän toimitusjohtaja ja isännöitsijä Erja Lehtonen ei kuitenkaan käännytä ketään pois.

– Joskus vähän hirvittää, mutta olen lähtenyt siitä, että teen kyllä kaikille tarjouksen. Kaikkien taloyhtiöiden papereistakaan ei välttämättä tiedä, mitä paketti loppujen lopuksi sisältää. Sitten vain ihmetellään, jos jotain paljastuu, Lehtonen sanoo.

Asioita setviessään Lehtonen joutuu pohtimaan osakkaiden maksukykyä. Jos sitä ei ole, tehdään vain välttämättömin – katsotaan, että katto ei vuoda, mutta jätetään vaikkapa pihavalaistuksen uusiminen viimeiseksi.

– Meillä lähdetään siitä, että ihmisten pitää pystyä asumaan asunnossaan. Pienet yhtiöt voivat joutua pulaan jo muutaman tonnin takia, Lehtonen sanoo.

Milloin kannattaa käräjöidä kavalluksesta?

Kaikkein inhottavimpia tapauksia ovat Lehtosen mielestä ne, joissa taloyhtiön varoja on kavallettu. Yhtiö joutuu vaikeiden päätösten eteen: kannattaako esimerkiksi lähteä käräjöimään, jos on kyse tuhannesta eurosta.

Yhtiö joutuu vaikeiden päätösten eteen: kannattaako esimerkiksi lähteä käräjöimään, jos on kyse tuhannesta eurosta.

Lehtonen aloittaa asioiden setvimisen käymällä kaikki tositteet erittäin tarkasti läpi kirjanpitäjän kanssa. He siirtävät tietoa koneelle, ja usein jo tuossa asioiden purkamisvaiheessa ongelmat nousevat esiin.

– Kun on 40 vuotta lukenut tilinpäätöksiä, näkee yhdellä silmäyksellä, jos kaikki ei ole kunnossa.

Sitten Lehtonen lähettää laskuja, karhukirjeitä, vie asioita hallituksen kokoukseen. Hallituksen kanssa hän sopii, miten toimitaan, jos karhuaminen ei johda mihinkään. Yleensä kutsutaan koolle yhtiökokous.

Kavalluksia ei tahdota uskoa todeksi

Eräässä tapauksessa taloyhtiössä asui vain vanhuksia. He olivat haistaneet, että jotain oli vialla, mutta eivät kuitenkaan tajunneet, että heiltä oli varastettu suoraan rahaa.

He pyysivät Lehtosta auttamaan tilikirjojen lukemisessa.

– Luin tilinpäätöksestä heti, että jotain ongelmaa on. Isännöitsijä oli ”lainannut” jonkin summan, maksanut sitten takaisin ja lainannut taas.

Lehtosen alueella Kokemäellä on jäänyt kiinni muitakin huijari-isännöitsijöitä.

– Hallitusten ja osakkaiden reaktiot ovat aina samantyyppisiä. Ei meinata uskoa, ja osa porukasta epäilee olevansa liian epäluuloisia. Hallitusten jäseniä nolottaa, että he eivät huomanneet mitään.

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Taloyhtiön johtaminen