Taloyhtiöt ovat pullollaan eri-ikäisiä osakkaita ja asukkaita, mutta hallitukset ovat jäsenistöltään varsin iäkkäitä. Kiinteistöliiton Hallituskysely 2022 paljastaa, että noin joka kolmas hallitusjäsen on 65-74-vuotias, kun 35-44-vuotiaita on vain joka kymmenes. Alle 35-vuotiaita hallituksissa on vain noin kolme prosenttia.
Taloyhtiöiden hallitukset hoitavat työnsä hyvin. Silti erityisesti nuoria kaivattaisiin enemmän mukaan, sillä monessa yhtiössä ongelmana on, ettei hallitukseen ole halukkaita tulijoita. Tällöin samat hallituksen jäsenet jatkavat pakon edessä työtään.
– Toisaalta vanhemmat ikäluokat ovat viime vuosina olleet yhä paremmassa suorituskyvyssä verrattuna 70- ja 80-lukuihin, ja ikä on vain yksi ominaisuus hallitusjäsenten profiloinnissa. Vaikka hallituskokoonpanojen kyvykkyyden arvioinnissa painottuvat paljolti muut tekijät kuin ikä, myös nuoremman polven asiantuntijoita ja tekijöitä tarvitaan, jotta hallitustyöskentely on tuloksellista ja kehittyvää, sanoo Kiinteistöliitto ry:n pääekonomisti Jukka Kero.
Kotitalo kokosi viisi syytä, miksi nuoren aikuisen kannattaa lähteä yhtiökokouksessa mukaan taloyhtiön hallitukseen.
1. Vaikuta omaan asumiseesi
Nuoret aikuiset asuvat usein vuokralla tai ensimmäisessä omistusasunnossaan. Jos ja kun ensiasunnostaan haluaa pitkäaikaisen kodin, kannattaa omaan asumiseen vaikuttaa aktiivisesti. Lain mukaan hallitukseen voi mennä mukaan vuokralainenkin. Hallituksen kokoonpanon valitsee yhtiökokous.
Hallituksessa pääsee perehtymään oman kotitalon asioihin ja vaikuttamaan niihin konkreettisesti. Erilaisissa elämäntilanteissa on erilaisia arjen tarpeita, ja hyvin toimivassa taloyhtiössä kaikkien asukkaiden tarpeita otetaan huomioon. Hallituksessa tehdään pitkäjänteisiä päätöksiä ja katsotaan tulevaisuuteen. Ilman aktiivisuutta ja päätöksiä esimerkiksi korjaushankkeet jäävät tekemättä, sähköautojen lataustolpat asentamatta ja leikkipiha hoitamatta.
2. Säästä omaa ja muiden rahaa
Hallitus voi tehdä päätöksiä, jotka säästävät osakkaiden ja asukkaiden rahaa. Esimerkiksi pienet kierrätysteot, palveluiden kilpailutus tai energiaremontit voivat jopa pienentää vastiketta. Asuntojen arvo säilyy, kun yhtiötä hoidetaan hyvin.
Hallituksessa ei tarvitse olla talousguru, kunhan taloudesta ymmärtää pääasiat: rahaa pitää olla tarpeeksi taloyhtiön perustoimintoihin. Tukea ja apua talouspulmiin hallitus saa isännöinniltä, joka usein hoitaakin arjen talousasiat, eli tekee tilinpäätökset ja hoitaa vastikeasiat.
3. Uudet ideat kaikkien käyttöön
Monessa taloyhtiössä on hallitusta valittaessa pattitilanne: innokkaita hallitukseen ei ole eivätkä entiset jäsenet enää haluaisi, jaksaisi tai ehtisi olla mukana. Niinpä hallitustyö tulee hoidettua minimipanostuksella. Uusia ideoita ei kehitellä ja rutiinit toistuvat vanhojen tapojen mukaan.
Aidosti hallitukseen haluavalla on motivaatiota ja intoa tehdä asioita uudella tavalla. Tämä voi tuoda positiivisen muutoksen pelkän hallitustyön lisäksi koko taloyhtiön ilmapiiriin. Hallitustyötä kannattaa ainakin kokeilla, sillä moni pelkää hallitusvastuuta turhaan.
4. Päätöksiä ei tarvitse tehdä yksin
Usein suurin pelko hallitustyössä on vastuu. Entä jos en osaa? Entä jos mokaan? Pelot ovat usein turhia, sillä hallituksessa ei olla yksin: tukena ovat niin muut hallituksen jäsenet kuin isännöitsijäkin. Heidän kokemuksestaan on hyötyä.
Asioita edistetään osakkaiden ja asukkaiden tahdon mukaisesti. Siksi on tärkeää tehdä asukaskyselyitä ja kannustaa kaikki mukaan yhtiökokouksiin. Isommissa hankkeissa voi tukeutua ammattilaisiin. Tietoa tarjoavat suunnittelijat, projektinjohtajat ja urakoitsijat.
5. Kokemus karttuu
Ansioluetteloon listataan luottamustehtävät ja hallitusjäsenyys on ehdottomasti sellainen. Silloinkin, kun taloyhtiö maksaa hallitusjäsenilleen palkkioita, on hallitustyö pohjimmiltaan vapaaehtoistyötä. Hallitustyö kertoo työnantajalle vastuuntunnosta, aktiivisuudesta sekä kiinnostuksesta monipuolisia tehtäviä kohtaan.
Oppia karttuu runsaasti, sillä taloyhtiön hallituksessa oppii yhtä sun toista aina taloudesta viestintään ja ryhmätyöskentelyyn. Näitä taitoja voi päästä käyttämään työelämässä, opiskeluissa tai harrastusten parissa. Samalla kun kehittää itseään, saa mielekästä sisältöä ja tekemistä arkeen.
Toim.huom. Juttu on julkaistu alun perin Kotitalolehti.fi:ssä 28.2.2019. Juttua on päivitetty 15.3.2024 Kiinteistöliiton viimeisimmän Hallituskyselyn (2022) tuloksilla sekä siihen on lisätty pääekonomisti Jukka Keron sitaatti.
