Ilmastokeskustelussa puhutaan paljon lentoverosta, autoilusta ja vaikkapa muovipilleistä. Kuitenkin noin viidennes suomalaisten hiilijalanjäljestä syntyy asumisesta. On selvää, että energiaremontit tarvitsevat lisää vauhtia, sillä suomalaisista noin joka toinen asuu asunto-osakeyhtiössä ja niiden päästöt tulevat pitkälti lämmittämisestä.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on runsaat 10 000 kilogrammaa vuodessa. Tästä asumisen ja lämmittämisen osuus on noin 20 prosenttia. Esimerkiksi liikenteen ja matkailun osuus on noin 30 prosenttia.
Ympäristöneuvos Outi Honkatukia on Suomen kansainvälisten ilmastoasioiden pääneuvottelija. Hän sanoo, että ne sektorit on jo käyty läpi, joilla päästövähennykset ovat toteutettavissa helposti ja kohtuullisin kustannuksin.
Päästöt tulevat pitkälti lämmittämisestä.
– On jäljellä vain kuluttajan kannalta ikäviä valintoja. Sellaisia, jotka tuntuvat kukkarossa tai vaikuttavat esimerkiksi asumismukavuuteen, Honkatukia sanoo.
Hän tarkoittaa esimerkiksi polttoaineiden veronkorotuksia, tiiviimpää asumista ja sisälämpötilan alentamista.
Oma asunto vaikuttaa hiilijalanjälkeen eniten
Pohjoisen ilmaston takia asuminen on Suomessa jo nyt energiatehokkaampaa kuin monissa muissa EU-maissa. Paksu lämmöneristys, triplaikkunat ja keskuslämmitys ovat meillä arkipäivää.
Kuitenkin asumisen osuus hiilijalanjäljestämme on suuri. Honkatukian mukaan se on myös osa-alue, johon kuluttaja voi parhaiten itse vaikuttaa.
– Asunnon valinta on ykkösasia, se määrittää pitkälti kuluttajan hiilijalanjälkeä. Se vaikuttaa siihen, miten kulutetaan ja liikutaan. Asunnon valinnan rinnalla on pikkuasia, vaihtaako muovikassit kestokassiin, Honkatukia suhteuttaa.
Energiateollisuus ry:n mukaan Suomen sähköntuotannosta jo 82 prosenttia on päästötöntä. Noin kaksi kolmasosaa asumisen ilmastovaikutuksista tuleekin asuntojen lämmittämisestä.
Kerrostaloja lämmitetään Suomessa kaukolämmöllä, sähköllä, öljyllä ja maalämmöllä.
– Asuntojen lämmitys ja kaukolämpö perustuvat tällä hetkellä vielä pitkälti fossiilisiin energialähteisiin, Honkatukia sanoo.
Kannattaa katsoa oman omaisuuden arvoa pitkällä tähtäimellä.
Hän kehottaa taloyhtiötä harkitsemaan energiaremonttia, mikäli talo lämpiää öljyllä, suoralla sähköllä tai kaukolämmöllä, joka on tuotettu kivihiilellä tai turpeella.
– Kannattaa katsoa oman omaisuuden arvoa pitkällä tähtäimellä. Valtaosa rakennusten energiakorjauksista on selkeästi taloudellisesti kannattavia. Ei pidä tuijottaa vain hankintahintaa.
Esimerkiksi energiaremontit, joissa otetaan käyttöön maalämpö ja poistoilman lämmön talteenotto, ovat Honkatukian mukaan investointeja, jotka yleensä maksavat itsensä takaisin kohtuullisen nopeasti.
Energiaremontit sakkaavat tiedonpuutteen ja hitaan päätöksenteon takia
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten, myös taloyhtiöiden, energiaremontteihin. Lisäksi ARA:lta voi hakea avustusta sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen.
Mikseivät kaikki taloyhtiöt sitten osallistu ilmastotalkoisiin?
Honkatukian mielestä suuria energiaremonttien hidasteita ovat tiedonpuute ja taloyhtiöiden hidas päätöksenteko.
– Toivoisin, että taloyhtiöissä katsottaisiin riittävän kauas tulevaisuuteen ja toimittaisiin pitkäjänteisesti. Isännöitsijällä on iso rooli tietoisuuden lisäämisessä.
Honkatukian mielestä kireässä taloustilanteessa ei ole järkevää tukea nykyistä enempää investointeja, jos ne ovat jo nyt taloyhtiöille kannattavia. Porkkanoiden sijaan hän kiristäisi edelleen fossiilisten lämmityspolttoaineiden veroja.
– Ekonomistina olen sitä mieltä, että euro on hyvä konsultti. Mitä enemmän lämmittäminen käy kukkarolle, sitä suurempi vaikutus sillä on käyttäytymiseen. Veronkorotukset ovat kuitenkin epäsuosittuja ohjauskeinoja sekä päättäjien että kuluttajien piirissä.
Kerrostalon lämmityskulut romahtivat jopa 75 prosenttia
Tampereen keskustassa Hallituskadulla sijaitsevassa 75 asunnon taloyhtiössä on tehty viimeisen vuosikymmenen aikana useita energiatehokkuutta parantavia remontteja.
Viimeisin energiaremontti tehtiin viime kesänä. Taloon asennettiin kaukolämmön rinnalle lämmön talteenottojärjestelmä, joka ottaa lämmön talteen poistoilmasta lämpöpumpuilla. Lisäksi tontille porattiin kaksi maalämpökaivoa.
Talteenottojärjestelmä varastoi lämpöä maaperään, josta sitä voidaan hyödyntää talven aikana. Lämmitysmuodon vaihto kokonaan maalämpöön ei ollut mahdollista tontin koon takia. Yhtiö haki energiaremonttiin ARA:n avustuksen, joka kattaa noin 25 prosenttia kuluista.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Mikko Muukki uskaltaa jo muutaman kuukauden käyttökokemuksen perusteella sanoa, että energiaremontti oli onnistunut.
– Esimerkiksi lokakuussa kaukolämmön kulutus oli 75 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.
– Taloyhtiöiden olisi mielestäni tärkeä ymmärtää, että energiaremontti voi olla investointi, joka tuottaa yhtiölle rahaa. Elinkaarikulut laskevat, ja asuntojen arvo nousee.
Vauhtia energiaremontteihin julkisilla kulutustiedoilla?
Muukki on taustaltaan diplomi-insinööri, ja hän on suorittanut Motivan energiaeksperttikoulutuksen.
Energiaremontit ovat herättäneet hänen taloyhtiössään lähinnä positiivista kiinnostusta, Muukki kertoo. Aiemmin yhtiö on esimerkiksi leikannut vedenkulutustaan hankkimalla taloon vakiopaineventtiilin ja vettä säästävät suihkukahvat.
– Jokaisen remontin yhteydessä kannattaa miettiä, mitä voitaisiin tehdä fiksummin energiansäästön osalta.
Muukki vauhdittaisi energiaremontteja tekemällä kiinteistöjen energiankulutustiedoista julkisia. Sähkön ja kaukolämmön osalta tarvittavat tiedot ovat energiayhtiöillä.
– Silloin asukkaat ymmärtäisivät paremmin, kuluttaako talo paljon vai vähän, ja remonttien tarjoajat ja tutkijat tunnistaisivat helpommin energiatehottomat kohteet.
Isännöitsijä karsisi byrokratiaa ja helpottaisi avustusten hakemista
Isännöitsijä Hannaleena Kuutilo Walttari Oy:stä kertoo huomanneensa, että taloyhtiöiden suhtautuminen energiaremontteihin on muuttunut kymmenessä vuodessa parempaan suuntaan. Sen verran on aikaa Kuutilon ensimmäisestä maalämpöprojektista. Kuutilo työskentelee pääkaupunkiseudulla.
– Silloin asia oli itsellenikin uusi, ja yhtiössä oli paljon epäileviä tuomaita. Epäiltiin, tuleeko luvattuja säästöjä ja toimivatko järjestelmät ylipäätään. Tällainen puhe on viime vuosina vähentynyt.
Kyse on tiedon ja ymmärryksen puutteesta.
Silti hän pitää taloyhtiöiden päätöksentekoa yhä suurimpana jarruna energiaremonteissa.
– Suurin este ovat edelleen ne pari kolme hallituksen jäsentä, jotka vastustavat investointeja, vaikka heille esittäisi millaiset laskelmat. Kyse on tiedon ja ymmärryksen puutteesta.
Kuutilo helpottaisi energia-avustusten hakemista.
– Käytännössä taloyhtiön pitää tehdä usein monta asiaa kerralla, jotta energiatehokkuus paranee tarpeeksi eli avustuskelpoisuus täyttyy.
– Minusta pienikin avustus helpottaisi päätöksentekoa, jos tehdään mikä tahansa toimenpide energiatehokkuuden parantamiseksi.
Kuutilo toivoo myös joustavuutta kuntien rakennusvalvontaan ja lupaprosesseihin.
– Jos asennetaan lämmön talteenotto jälkiasennuksena ja vedetään putket näkyville, vaaditaan rakennuslupa. Maalämpöprojektit pitkittyvät, koska poraukseen tarvittavien lupien saaminen voi kestää pisimmillään kuukausia. Byrokratiaa pitäisi helpottaa.
Lue lisää: Energiaremontti säästää rahaa, joten miksi niitä ei tehdä enemmän?
Aiheesta lisää muualla: ARAn lainat ja avustukset
